perjantai 18. joulukuuta 2015

Elämän kiertokulku

Minä ja kulttuuri

1. Minä lukijana Olen lukenut paljon siitä lähtien kun opin lukemaan. Olen lukenut ja luen paljon erityylisiä kirjoja tietokirjoista nuortenkirjoihin. Minulla ei ole yhtä suosikkikirjaa, mutta esimerkiksi puolalaisen Tadeusz Borowskin Kotimme Auschwitz -kirja on mainitsemisen arvoinen. Lempikirjailijani on luultavasti Stephen King, koska hän on saavuttanut urallaan paljon asioita, esimerkiksi hänen kirjansa ovat menestyneet niin hyvin, että useista on tehty elokuvia ja tv-sarjoja. 2. Minä ja kulttuuri Kulttuuri on laaja käsite. Minulle kulttuuri merkitsee paljon. Katson paljon elokuvia, luen kirjoja ja musiikki eri muodoissa on minulle tärkeää. Lempielokuviani ovat esimerkiksi Hobitti -trilogia, Taru sormusten herrasta -trilogia ja muut kuuluisat ja arvostetut elokuvat. 3. Kaunokirjallisuuden lajit Kertomakirjallisuus- Kertomakirjallisuus, eli epiikka on kertova teksti, jonka aiheena on kuvitteellinen tapahtuma, jonka pohjana voi olla todelliset tapahtumat. Aiheena olevat tapahtumat muodostavat juonen. Myös suullista tarinaperinnettä, eli niin sanottuja suullisia tekstejä voidaan pitää kertomakirjallisuutena. Vanhinta kirjoitettua kertomakirjallisuutta ovat eepokset, eli kertomukset myyttisistä sankareista. Eepokset ovat yleisesti runomittaisia, mutta kuitenkin selvästi kertovia. Tärkeitä esikuvia sekä edeltäjiä nykyiselle proosamuotoiselle kertomakirjallisuudelle ovat myös filosofinen kirjallisuus, eli esimerkiksi Platonin dialogit, sekä muinainen historiankirjoitus. Nykyään kertomakirjallisuus jaetaan novelleihin ja romaaneihin teoksen pituuden mukaan. Novellit ja romaanit ovat proosaa. Runous- Runous, eli lyriikka on alun perin liittynyt musiikkiin ja tanssiin. Runoja laulettiin, ja sana lyriikka viittaa lyyra -soittimeen. Vanhinta säilynyttä lyriikkaa on antiikin Kreikan runous, jolla oli tärkeä asema uskonnonharjoituksessa. Ajan kuluessa runous on muuttanut muotoaan, ja uskonnollisen runouden rinnalle syntyi tunteita ilmaisevia rakkaus-, suru- ja kehtolauluja. Runouden perusmuotona pidetään minä-muotoista tuntemuksia ilmaisevaa runoa, eli keskuslyriikkaa. Runoissa puhujaa kutsutaan lyyriseksi minäksi. Runon muita muotoja ovat balladi sekä romanssi, jotka voivat rakentua juonen varaan ja käsittää laajoja kertomuksia. Runous oli pitkään länsimaisessa kirjallisuudessa proosaa arvostetumpi ja luetumpi kirjallisuudenlaji, kunnes menetti asemansa viime vuosisatojen aikana. Myös laululyriikka luetaan runouden piiriin. Draamakirjallisuus- Draamakirjallisuus, eli näytelmät, kuunnelmat, elokuva- ja tv-käsikirjoitukset on kirjoitettu esitettäviksi, eikä niitä ole suunnattu pelkästään luettavaksi. Perinteisesti esitysmuotona on teatteri, vaikkakin nykytekniikka on tuonut lisää mahdollisia kanavia. Draaman päälajit ovat antiikin Kreikassa syntyneet tragedia ja komedia. Nämä ovat kuitenkin myöhemmässä vaiheessa teatteri-ilmaisussa sekoittuneet. Draamakirjallisuuden moderneja suuntauksia ovat mm. absurdi teatteri, jossa leikitellään katsojan odotuksilla.

torstai 17. joulukuuta 2015

Novellianalyysi

1. Juoni -Esittelyosa, jossa novelli esittelee henkilön. Alkuosa, jossa tarina saa alkunsa. Keskiosa, jonka aikana kaikki tapahtumat, käänteet yms tapahtuvat ja loppuosa, jolloin tarina päättyy. -Novellin käännekohta on se, kun kaulakoru katoaa. Sen tunnistaa käännekohdaksi siksi, koska silloin tarina muuttuu. -Ei muistuta. 2. Tapahtuma-aika ja -paikka -Johonkin kaupunkiin. Vuosilukua en osaa sanoa, mutta uskon tarinan sijoittuvan jonnekkin monta kymmentä vuotta taaksepäin. -Yhteiskunta on ollut hyvin kapeakatseinen ja rahaa sekä hyvää asemaa on arvostettu todella paljon. Naisen tulee olla kaunis ja edustaa perheen varallisuutta. Naisen asema määräytyy miehen aseman mukaan, eikä nainen voi itse siihen paljoakaan vaikuttaa. Miehen asema tulee suvun ja työpaikan mukaan. 3. Mathilde -Hänen elämänsä ei ole erityisen hohdokasta, eikä hän ole kovinkaan rikas. -Hänen tavoitteenaan olisi olla joskus korkea-arvoisempi ja paremmassa asemassa muiden silmissä. Hänen esteenään tavoitteiden saavuttamiseksi on hänen miehensä asema yhteiskunnassa ja rahatilanne. -Novellin alussa Mathilde on hyvin kaunis ja nuori nainen, joka elää keskinkertaista elämää miehensä kanssa. Hänellä on unelmia ja tavoitteita, joita kohti hän pyrkii. Novellin lopussa hänestä on muuttunut hyvin nuuka. Hän on tehnyt pitkään töitä nöyrästi maksaakseen velkaa. Hän on novellin loppuun mennessä hyvin katkeroitunut. 4.Koru -Koru on ainakin Mathilden mielestä hyvin arvokas ja kaunis. Korun omistaa Mathilden varakas ystävä, rouva Forestier. -Koru merkitsee todella paljon Mathildelle ja hänen miehellensä. Heille koru merkitsee parempaa elämää. Korun omistajalle koru kuitenkin on vain rihkamaa. -Koru voi symboloida esimerkiksi menestystä ja onnellisuutta. 5. Kertoja -Tarinaa ei kerrota minä-muodossa eikä myöskään ulkopuolisen henkilön silmin, vaan kertoja tietää kaikki tarinan henkilöiden tunteet yms, joita muut olemassaolevat henkilöt eivät voisi tietää. -Kertoja suhtautuu Mathildeen ehkä jollakin tavalla jopa vähätellen. Hänestä kauneudestaan ja haaveistaan kerrotaan paljon, mutta mainitaan aina hänen asemansa muiden silmissä. Kertoja on Mathildea vastaan, koska hän ei ole tyytyväinen elämäänsä vaan vaatisi koko ajan enemmän. -Kertoja suhtautuu herra Loiseliin neutraalisti. Kertoja kertoo hänestä tarinan kannalta tarvittavat asiat, mutta ei ota niihin sen enempää kantaa. -Kuten miltei kaikissa tarinoissa, tässäkin on jonkinlainen opetus. Täytyy ymmärtää, että kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Vaikka henkilöä pidettäisiin rikkaana, kaikki hänen omaisuutensa ei välttämättä kerro siitä. 6. Novelli ja nykylukija -Novelli oli mielestäni hyvä, koska olen yleisesti kiinnostunut tuosta ajasta. Novellin tekee läheiseksi se, että nykyaikanakin naisen asemassa on joitakin yhtäläisyyksiä. Nykyään naisen täytyy olla kaunis, terve, korkeasti koulutettu ja tyylikäs, jotta hän saa osakseen ihailua ja arvostusta. Kaikki saavutetut asiat tulee näkyä naisen elämässä ja olemuksessa ja niiden kustannuksella on helppo saada osakseen huomiota. Etäiseksi tekee se, että tarina on luonnollisesti vanhanaikaisempi, eikä täysin samat asiat ole nykymaailmassa tärkeitä. Omia saavutuksia ja asemaa ei esitellä hienoissa tilaisuuksissa, vaan hienompaa elämää raotetaan esim. internetin ja sosiaalisen median välityksellä. -Kyllä siitä voi ja kannattaa oppia. Tarinan opetukseksi voidaan ajatella esimerkiksi se, ettei omia virheitään kannata yrittää salata, vaan helpommalla pääsee, kun kertoo totuuden.

maanantai 14. joulukuuta 2015

Visuaalisen myyntityön tietotekniikka

Tehtävä 1.
Tekstit kertovat, kuinka negatiivinen palaute vaikuttaa yritykseen ja sen asiakkaisiin. Hyvän asiakaspalvelua ja sen kehittämistä arvostetaan. Yksikin tyytymätön asiakas vaikuttaa negatiivisesti yrityksen maineeseen. Jokaisen yrityksen tulisi panostaa erinomaiseen asiakaspalveluun ja palautteiden käsittelemiseen.
Palautteisiin tulisi reagoida välittömästi ja palvelua tulisi kehittää jatkuvasti. Mikäli yritys havaitsee asiakkaan saaneen negatiivisen kokemuksen yrityksen palvelusta, tulisi asia selvittää välittömästi, jotta negatiivisen palautteen leviämistä voitaisiin ehkäistä ja asiakas tulisi lopulta tyytyväiseksi (hyvitys).



Tehtävä 2.

1. Kauppiaat kokoontuvat keskenään pohtimaan markkinointikeinoja pidemmälle ajanjaksolle kerrallaan. Ketju hoitaa imagon, jota paikallinen liike pitää yllä. Myös pienimuotoiset ideat yksittäisessä liikkeessä otetaan vastaan.

2. Tekstiviestit,kampanjat, myyjien ulkoasu ja myöhemmässä vaiheessa haastattelua puhutaan myös verkkokaupasta. Mielestäni voisi käyttää (tai ainakin korostaa) internetin vaikutusta asiakkaisiin. Myös sanomalehdissä voisi silloin tällöin ainakin suuremmista kampanjista olla ilmoituksia, jotta myös asiakaskunta, joka ei käytä sosiaalista mediaa saisi tietoonsa mahdollisista kampanjoista.

 3. Minulle jäi tähän mieleen leimakortti-idea, joka sai sitten paljon suosiota maailmanlaajuisesti Vilan liikkeissä. Leimaidea on ihan hyvä ja toimiva, vaikka jokseenkin hankala, mikäli asiakas kokee esimerkiksi hävittävänsä leimakortin. Mutta ilmeisesti tämä on todettu heidän ketjussaan toimivaksi.

4. Remontin aikana työskennelleet remonttimiehet toimivat kampanjassa houkuttimina. Ajatus on ihan ok, mutta tietysti on myös paljon asiakaskuntaa, joka ei lähde liikkeelle tämän kampanjan aikana, joten se ei sopinut kaikille asiakkaille. Tietysti tämmöinen "pikakampanja" ei ole huonoin vaihtoehto, jos myyntiä saisi edes jonkun verran lisää hankalassa tilanteessa.

5. Suvi tarkoittaa tällä ilmeisesti sitä, että myymälän tulee "elää" asiakkaiden mukana. Täytyy tietää, mitä maailmalla tapahtuu ja toimia myös myymälässä sen mukaan. Asiakas kokee, että myymälässä ollaan mukana kaikessa, mitä myös myymälän ulkopuolella tapahtuu.

6. Huonon palvelun päivää. Idea olisi ollut hauska, mutta ymmärrettävää, ettei sitä toteutettu. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan kuulu näihin, jotka eivät ole tyytyväisiä palveluun, joten siitä olisi luultavasti tullut todella negatiivista palautetta.

7. Asiakas saadaan kiinnittymään johonkin brändiin asiakkaan kokemuksen perusteella. Asiakkaan kokemus perustuu tuotteiden lisäksi myymälän ilmeeseeen, asiakaspalveluun ja tunnelmaan myymälässä. Asiakkaalle tulee antaa hyvä asiointikokemus siitä lähtien, kun hän astuu myymälään ja mielellään jo ennen sitä.

8. Kanta-asiakkaisiin. Kanta-asiakkaiden pitäminen on Vilalle hyvin merkittävässä asemassa. Uusia asiakkaita houkutellaan enemmänkin toimivalla lanseerauksella ja avauksella ja Suvi painotti sitä, että ovet ovat aina auki myös uusille asiakkaille.

9. Suvin mukaan verkkokaupalla on vain positiivinen vaikutus myymälään. Tottakai asiakkaat ostavat myös verkosta, mutta useat katsovat haluamansa tuotteet netistä etukäteen, ja tulevat hakemaan tuotetta myymälästä, jolloin lisämyynnille tulee mahdollisuus.

10. Voi ohjata. Kilpailijalle ohjaaminen on osa asiakaspalvelua. Mikäli työntekijä havaitsee, ettei pysty täyttämään asiakkaan tarpeita omilla tuotteillaan, tulisi asiakasta kehottaa hakemaan palvelua mahdollisesti jostakin toisesta myymälästä.

11. "Ei meillä nyt ole", voitaisiin korjata esimerkiksi sillä, että tehtäisiin asiasta mahdollista. Jos asiakas tarvitsee tuotteen, ja myymälällä on mahdollisuus se toimittaa hänelle, vaikka se aiheuttaisikin ylimääräistä vaivaa, se tulee tehdä.

12. Esim. katseluasiakkaiden kohdalla kysytään aina lisäkysymyksiä, jotta asiakas saa toisenkin mahdollisuuden kertoa tarpeestaan. Asiakkaalta voi esim. kysyä, että mitä hän on katselemassa, jolloin hän saattaa kertoa lisää tarvitsemastaan ja myyjä pääsee palvelemaan häntä.

13. Esim. myyjä voi olla lapsen kanssa, jotta asiakas saisi vaikkapa sovitettua tuotetta rauhassa. Jos liikkeellä on pariskunta, voi toisen osapuolen vaikkapa ohjata istumaan siksi aikaa, kun toinen etsii tarvittavia tuotteita. Asiakkaan pienetkin tarpeet (jano jne tarpeet, jotka on mahdollista toteuttaa) huomioidaan. Myymisestä ei tehdä niin tärkeää, vaan annetaan asiakkaan kokea, että liike todella tahtoo auttaa häntä ja etsiä tuotteita juuri hänen tarpeisiinsa.

14. Ihmisen on hurmattava työnantaja itse. Työnantaja saa heti ensivaikutelman hakijasta, kun hän astelee suoraan myymälään. Hakemuksista ei saa selvyyttä ihmisen persoonasta, ja siten hakemukset voivat johtaa epäsopiviin haastateltaviin, vaikka esim vähemmän kouluja käyneet voivat hoitaa samat asiat koulutettuja paremmin. Hyvän työntekijän tunnistaa asenteesta ja ulkoisesta olemuksesta.

15. Vilan myyjille nostetaan omat henkilöbrändit LinkedIn kautta ja Stylehuntersin kautta voidaan esimerkiksi varata palvelu jollekkin tietylle myyjälle.

16. Jokainen asia tulee tehdä vähän paremmin kuin muut ketjut tekevät. Vaatteiden monikäyttöisyys ja oikea tarve vaatteen ostoon.

17. Otetaan kuvia esim. kun tehdään isot kaupat ja tsempataan toisia. WhatsApp on käytännöllinen ja esimerkiksi ryhmäviestillä tavoittaa helposti useamman henkilön.

18. Suvilla on unelmana miesten markkinat kahden vuoden sisällä. Itse ajattelen Vilan ketjun pärjäävän mainiosti tulevaisuudessakin tuolla asenteella. Positiivinen asenne työhön ja ketjun kehittämiseen on ketjulla todella suuressa asemassa, joka auttaa ketjun pysymistä pinnalla.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Henkilökohtaiset tavoitteet - Työaseman käyttö

1. Kerro tietoteknisistä välineistä, sekä taitoja, joita haluat itse oppia. Perustele myös valintasi.

- Tietoteknisiä välineitä ovat esimerkiksi tietokone, puhelin, tabletti, televisio tms.
- Osaan käyttää suurinta osaa välineistä ainakin tyydyttävästi, koska niiden käyttö on yleistynyt paljon ja käytän puhelinta, tablettia, tietokonetta, televisiota päivittäin.
-Tahtoisin oppia lisää Office-ohjelmista. Tahtoisin osata käyttää niitä kaikkia suhteellisen hyvin tarpeen tullen ja tietää, mihin tarkoitukseen mikäkin ohjelma on. Tahdon oppia niistä, koska uskon niiden olevan todella tarpeellisia esimerkiksi työpaikoilla.



2. http://www.wittycomics.com/comic/96794

Sarjakuvalla tarkoitan sitä, että myös kuvanmuokkausohjelmien käyttöä olisi mukavaa oppia!