8.9.2014 tehtävä 3

a. Työmarkkinajärjestelmä

1. Mitkä ovat Suomessa palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt?
Suomessa on noin 80 ammattiliittoa. Suurin osa niistä kuuluu johonkin kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. Eli SAK:hon, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon tai korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavaan.
Työnantajien keskusjärjestöjä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Valtion työmarkkinalaitos, KT Kuntatyönantajat ja Kirkon työmarkkinalaitos.

2. Mitä niiden tehtäviin kuuluu?
Ne mm. luovat edellytyksiä jäsenliitoille sopia palkka- ja työehdoista ja koordinoivat niitä. Neuvottelevat ja sopivat työehtoja ja työelämään liittyviä sopimuksia. Neuvottelevat, vaikuttavat ja sopivat kaksi- ja kolmikantaisesti. 
-Palkkaperusteisesta sosiaali- ja eläketurvasta
-Työlainsäädännöstä ja muusta työntekijöitä koskevasta lainsäädännöstä 
-Toimenpiteistä työllisyyden parantamisesta, ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja työelämän kehittämiseksi.
Tuottavat tietoa, tutkimuksia ja uusia innovaatioita työelämän muutoksista. Kokoavat jäsenliittoja yhteisiin toimiin tavoitteiden puolesta. Vaikuttavat kansallisella ja EU-tasolla. 

3. Mitä tarkoittaa työehtosopimuksen normaalisitovuus ja yleissitovuus?

Normaalisitova työehtosopimus
Velvoittaa työnantajia ja työntekijäjärjestöjä. Kyseinen työehtosopimus sitoo niitäkin työntekijöitä, jotka eivät kuulu sopimuksen solmineeseen ammattijärjestöön, mikäli työantaja on solminut työehtosopimuksen ammattijärjestön kanssa.

Yleissitova työehtosopimus
Tämä työehtosopimus sitoo jokaista järjestäytymätöntä työnantajaa ja työntekijää. Yleissitovasta työehtosopimuksesta päättää sopimuksen sitovuuden vahvistamislautakunta. Työehtoehtosopimuksessa sovitaan minimiehdoista esimerkiksi palkkauksesta, lomista ja lepotauoista. Lakko ei ole oikeutettua.

b.
Mitä eroa on työ- ja virkasuhteella?
Kunnallisten palvelussuhteiden ehdoista, oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa, työlainsäädännössä ja viranhaltijoiden puolesta kunnallisessa viranhaltijalaissa.

Kunnallisissa palvelussuhteissa virka- ja työsuhteiden eroilla on nykypäivänä enää pieni merkitys. Virka- ja työsuhteiden olennaiset erot koskevat suurimmaksi osaksi sitä, että työsuhde pohjautuu sopimukseen ja virkasuhde virkamääräykseen. Täten työsuhteen ehdoista päätetään työntekijän kanssa, mutta viranhaltijan velvollisuudet määräytyvät työnantajan määräysten tai lainsäädännön pohjalta. Yleinen ero työ- ja virkasuhteissa liittyy muun muassa ylityövelvoitteeseen eli siihen että työntekijän kanssa on sovittava ylitöistä, mutta viranhaltija voidaan velvoittaa työnantajan määräyksellä ylitöihin.

c. Työsopimus
1.Mitä työsopimuksen kirjallisen selvityksen on ainakin sisällettävä?

• Työnantajan ja työntekijän kotipaikka/liikepaikka  
• Töiden alkamisajankohta
• Määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika/arvioitu päättymisaika
• Koeajan pituus
• Työntekopaikka- jos ei pääasiallista paikkaa, selvitys periaatteista joiden mukaan työntekijä tekee töitä eri kohteissa
• Työntekijän pääasialliset työtehtävät
• Töihin sovellettava työehtosopimus
• Palkan/muun vastikkeen määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi 
• Säännöllinen työaika
• Vuosiloman määräytyminen
• Irtisanomisaika/määräytymisperuste
• Vähintään kuukauden pituisessa ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jonka mukaan palkka maksetaan, ulkomailla suoritettava korvaukset, luontoisedut ja työntekijän kotiuttamisen ehdot

  2.Mitkä ovat määräaikaisen työsuhteen perusteet?
-Voimassa toistaiseksi, jos ei perustellusti määräaikainen
-Sijaisuus
-Työn kausiluontoisuus
-Määräaikainen hanke
-Kertaluontoinen työsuoritus
-Oppilaitoksen harjoitteluaika
-Oppisopimuksen määräaika
-Yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä määräaikaisuus

3.Mitä muuta oleellista määräaikaiseen työsuhteeseen liittyy verrattuna toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen?
Määräaikaisuus täytyy olla perustellusta syystä määräaikainen. Työnantajan täytyy osoittaa työsopimukselle määräaikainen tarkoitusta, tai se katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

4. Mitä koeajasta sanotaan määräaikaisessa työsuhteessa?

 Koeaika voi olla enintään neljän kuukauden pituinen. Koeajasta on sovittava ennen työnteon aloittamista. Koeajan tarkoitus: selvittää työnteon jatkamisen edellytykset varaamalla tähän lyhyt aika työsuhteen alussa. Koeaika kestää kerralla sovitun ajan, eikä sitä saa myöhemmin jatkaa.

d.Irtisanominen
1.Mitkä ovat henkilöstä johtuvat painavat syyt joiden

perusteella työnantaja voi irtisanoa?

Yksilön irtisanominen voi johtua työntekijän lain- tai sopimuksen vastaisesta teosta laiminlyönnistä tai käyttäytymisestä. Jos työntekijä ei selviydy enää työtehtävistään, se voi olla perusteena irtisanomiselle. Irtisanomiseen täytyy olla asiallinen ja painava syy.

2.Mikä on irtisanomisaika työsuhteen pituuden mukaan?

Kun työsuhde on jatkunut enintään

1v = 14 päivää
yli 1 v, mutta enintään 4 v = 1 kk
yli 4 v, mutta enintään 8 v = 2 kk
yli 8 v, mutta enintään 12 v = 4 kk
yli 12 v = 6 kk

3. Entä irtisanomisaika työntekijän itse irtisanoutuessa?

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat sen sijaan seuraavat:
Kun työsuhde on jatkunut enintään
5v = 14 päivää
yli 5 v = 1 kk

e.  (Veronican kanssa tehty)

Työsopimuslaki : Työnantajan velvollisuudet, työntekijän velvollisuudet, perhevapaat, lomauttaminen, yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä, työsopimuksen irtisanomisperusteet, työsopimuksen purkaminen, työsopimuksen päättämismenettely, työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomat ehdot, kansainvälisluonteiset työsopimukset, työnantajien yhteisvastuu palkattaessa laittomasti maassa oleskelevia työntekijöitä, vahingonkorvausvelvollisuus

Työaikalaki : Lain soveltamisala, työajaksi luettava aika, säännöllinen työaika, säännöllisen työajan ylittäminen,  yö- ja vuorotyö, lepoajat ja sunnuntaityö, työaika-asiakirjat, erinäiset säännökset,voimaantulo ja siirtymäsäännökset.
Vuosilomalaki : Vuosiloman pituus, vuosilomapalkka, lomakorvaus, vuosiloman antaminen.

Lisätehtävä

1.Valitsin journalistien työehtosopimuksen.

Siinä käsitellään:

Soveltamisalaa ja voimassaoloa, työehtosopimuksen tarkoitusta, hyvää neuvottelutapaa, työsuhdetta, työaikamääräyksiä, palkkoja ja palkanmaksua, lomia, sairausaikaa ja perhevapaita, muita määräyksiä, neuvottelumääräyksiä ja työrauhaa, yhteistoimintaa viestintäteollisuudessa, luottamusmiessopimusta, sopimusta irtisanomisesta ja lomauttamisesta, koulutussopimusta, sopimusta toimituksellisen henkilöstön ammatillisesta kehittämisohjelmasta, työsuojelusopimusta, työsuojeluyhteistyötä toimituksissa, hoitoonohjausta ja hoitoonohjaussopimusmallia, matka- ym. korvauksia ja päivärahaa, työehtosopimuspöytäkirjaa. Ei ole erityissäännöksiä.

2.Mihin ammattiliittoon kuuluvat

opettaja- OAJ

kirjanpitäjä- ERTO

metsuri- puuliitto

hitsari- metalliliitto

kaupan kassatyöntekijä- PAM