Nettiketti

Tietoturva

Minulle tärkeimpiä asioita olivat esimerkiksi määritelmät, huolellisuusvelvoite, käsittelyn yleiset edellytykset, tietojen suojaaminen ja vaitiolovelvollisuus. Ne ovat tärkeitä siksi, koska minun mielestäni hyvä pitää niiden noudattamisesta huolta, ettei yksilön henkilökohtaiset asiat vuotaisi julkisuuteen tai muuten vääriin käsiin.

Merkittävimmät tietosuojaa säätelevät lait ovat henkilötietolaki, henkilötietojen käsittelyä koskevat erityissäännökset, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja Euroopan unionin tietosuojaa koskevat kansainväliset normit ja ohjeet.

Perehdytys

Perehdytys

a) Perehdytysopas on opas, joka perehdyttää esimerkiksi uutta työntekijää uuteen työhönsä. Perehdytysopasta käytetään siihen, että työnantajan ei tarvitse opettaa uutta työntekijää alusta alkaen, vaan opas on siinä suurena apuna.
 
b) Perehdytysopas monialaiseen verkkotyöhön oli paras löytämäni opas. Siitä teki hyvän selkeä suunnittelu ja ulkonäkö. Siinä oli hyvä ja tarkka sisällysluettelo ja esimerkiksi Hankkeen terveiset. Piirrustukset oppaassa olivat mahtavia, mikä tekee oppaan lukemisesta varmasti mukavampaa. Oppaan linkki: http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=392cf553-be72-4130-9d57-a15c462ef6d6&groupId=78453

c) TET-paikallani ei ollut saatavilla perehdytysopasta ainakaan harjoittelijoille. Jos olisi ollut, olisin halunnut oppaassa olevan lista tehtävistä, mitä minun on mahdollista tehdä ja mitä ei. Olisi ollut parempi, jos asiat olisi selitetty ja olisin voinut lukea ne etukäteen, että olisin päässyt aloittamaan harjoittelun kunnolla heti ensimmäisenä päivänä. Olisin toivonut, että TET-paikkani perehdytysoppaassa olisi myös neuvottu, kuinka voin oma-aloitteisesti ilman ohjaajaa järjestellä esimerkiksi hyllyjä tai auttaa asiakasta.

8.9.2014 tehtävä 3

a. Työmarkkinajärjestelmä

1. Mitkä ovat Suomessa palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt?
Suomessa on noin 80 ammattiliittoa. Suurin osa niistä kuuluu johonkin kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. Eli SAK:hon, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon tai korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavaan.
Työnantajien keskusjärjestöjä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Valtion työmarkkinalaitos, KT Kuntatyönantajat ja Kirkon työmarkkinalaitos.

2. Mitä niiden tehtäviin kuuluu?
Ne mm. luovat edellytyksiä jäsenliitoille sopia palkka- ja työehdoista ja koordinoivat niitä. Neuvottelevat ja sopivat työehtoja ja työelämään liittyviä sopimuksia. Neuvottelevat, vaikuttavat ja sopivat kaksi- ja kolmikantaisesti. 
-Palkkaperusteisesta sosiaali- ja eläketurvasta
-Työlainsäädännöstä ja muusta työntekijöitä koskevasta lainsäädännöstä 
-Toimenpiteistä työllisyyden parantamisesta, ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja työelämän kehittämiseksi.
Tuottavat tietoa, tutkimuksia ja uusia innovaatioita työelämän muutoksista. Kokoavat jäsenliittoja yhteisiin toimiin tavoitteiden puolesta. Vaikuttavat kansallisella ja EU-tasolla. 

3. Mitä tarkoittaa työehtosopimuksen normaalisitovuus ja yleissitovuus?

Normaalisitova työehtosopimus
Velvoittaa työnantajia ja työntekijäjärjestöjä. Kyseinen työehtosopimus sitoo niitäkin työntekijöitä, jotka eivät kuulu sopimuksen solmineeseen ammattijärjestöön, mikäli työantaja on solminut työehtosopimuksen ammattijärjestön kanssa.

Yleissitova työehtosopimus
Tämä työehtosopimus sitoo jokaista järjestäytymätöntä työnantajaa ja työntekijää. Yleissitovasta työehtosopimuksesta päättää sopimuksen sitovuuden vahvistamislautakunta. Työehtoehtosopimuksessa sovitaan minimiehdoista esimerkiksi palkkauksesta, lomista ja lepotauoista. Lakko ei ole oikeutettua.

b.
Mitä eroa on työ- ja virkasuhteella?
Kunnallisten palvelussuhteiden ehdoista, oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa, työlainsäädännössä ja viranhaltijoiden puolesta kunnallisessa viranhaltijalaissa.

Kunnallisissa palvelussuhteissa virka- ja työsuhteiden eroilla on nykypäivänä enää pieni merkitys. Virka- ja työsuhteiden olennaiset erot koskevat suurimmaksi osaksi sitä, että työsuhde pohjautuu sopimukseen ja virkasuhde virkamääräykseen. Täten työsuhteen ehdoista päätetään työntekijän kanssa, mutta viranhaltijan velvollisuudet määräytyvät työnantajan määräysten tai lainsäädännön pohjalta. Yleinen ero työ- ja virkasuhteissa liittyy muun muassa ylityövelvoitteeseen eli siihen että työntekijän kanssa on sovittava ylitöistä, mutta viranhaltija voidaan velvoittaa työnantajan määräyksellä ylitöihin.

c. Työsopimus
1.Mitä työsopimuksen kirjallisen selvityksen on ainakin sisällettävä?

• Työnantajan ja työntekijän kotipaikka/liikepaikka  
• Töiden alkamisajankohta
• Määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika/arvioitu päättymisaika
• Koeajan pituus
• Työntekopaikka- jos ei pääasiallista paikkaa, selvitys periaatteista joiden mukaan työntekijä tekee töitä eri kohteissa
• Työntekijän pääasialliset työtehtävät
• Töihin sovellettava työehtosopimus
• Palkan/muun vastikkeen määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi 
• Säännöllinen työaika
• Vuosiloman määräytyminen
• Irtisanomisaika/määräytymisperuste
• Vähintään kuukauden pituisessa ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jonka mukaan palkka maksetaan, ulkomailla suoritettava korvaukset, luontoisedut ja työntekijän kotiuttamisen ehdot

  2.Mitkä ovat määräaikaisen työsuhteen perusteet?
-Voimassa toistaiseksi, jos ei perustellusti määräaikainen
-Sijaisuus
-Työn kausiluontoisuus
-Määräaikainen hanke
-Kertaluontoinen työsuoritus
-Oppilaitoksen harjoitteluaika
-Oppisopimuksen määräaika
-Yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä määräaikaisuus

3.Mitä muuta oleellista määräaikaiseen työsuhteeseen liittyy verrattuna toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen?
Määräaikaisuus täytyy olla perustellusta syystä määräaikainen. Työnantajan täytyy osoittaa työsopimukselle määräaikainen tarkoitusta, tai se katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

4. Mitä koeajasta sanotaan määräaikaisessa työsuhteessa?

 Koeaika voi olla enintään neljän kuukauden pituinen. Koeajasta on sovittava ennen työnteon aloittamista. Koeajan tarkoitus: selvittää työnteon jatkamisen edellytykset varaamalla tähän lyhyt aika työsuhteen alussa. Koeaika kestää kerralla sovitun ajan, eikä sitä saa myöhemmin jatkaa.

d.Irtisanominen
1.Mitkä ovat henkilöstä johtuvat painavat syyt joiden

perusteella työnantaja voi irtisanoa?

Yksilön irtisanominen voi johtua työntekijän lain- tai sopimuksen vastaisesta teosta laiminlyönnistä tai käyttäytymisestä. Jos työntekijä ei selviydy enää työtehtävistään, se voi olla perusteena irtisanomiselle. Irtisanomiseen täytyy olla asiallinen ja painava syy.

2.Mikä on irtisanomisaika työsuhteen pituuden mukaan?

Kun työsuhde on jatkunut enintään

1v = 14 päivää
yli 1 v, mutta enintään 4 v = 1 kk
yli 4 v, mutta enintään 8 v = 2 kk
yli 8 v, mutta enintään 12 v = 4 kk
yli 12 v = 6 kk

3. Entä irtisanomisaika työntekijän itse irtisanoutuessa?

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat sen sijaan seuraavat:
Kun työsuhde on jatkunut enintään
5v = 14 päivää
yli 5 v = 1 kk

e.  (Veronican kanssa tehty)

Työsopimuslaki : Työnantajan velvollisuudet, työntekijän velvollisuudet, perhevapaat, lomauttaminen, yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä, työsopimuksen irtisanomisperusteet, työsopimuksen purkaminen, työsopimuksen päättämismenettely, työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomat ehdot, kansainvälisluonteiset työsopimukset, työnantajien yhteisvastuu palkattaessa laittomasti maassa oleskelevia työntekijöitä, vahingonkorvausvelvollisuus

Työaikalaki : Lain soveltamisala, työajaksi luettava aika, säännöllinen työaika, säännöllisen työajan ylittäminen,  yö- ja vuorotyö, lepoajat ja sunnuntaityö, työaika-asiakirjat, erinäiset säännökset,voimaantulo ja siirtymäsäännökset.
Vuosilomalaki : Vuosiloman pituus, vuosilomapalkka, lomakorvaus, vuosiloman antaminen.

Lisätehtävä

1.Valitsin journalistien työehtosopimuksen.

Siinä käsitellään:

Soveltamisalaa ja voimassaoloa, työehtosopimuksen tarkoitusta, hyvää neuvottelutapaa, työsuhdetta, työaikamääräyksiä, palkkoja ja palkanmaksua, lomia, sairausaikaa ja perhevapaita, muita määräyksiä, neuvottelumääräyksiä ja työrauhaa, yhteistoimintaa viestintäteollisuudessa, luottamusmiessopimusta, sopimusta irtisanomisesta ja lomauttamisesta, koulutussopimusta, sopimusta toimituksellisen henkilöstön ammatillisesta kehittämisohjelmasta, työsuojelusopimusta, työsuojeluyhteistyötä toimituksissa, hoitoonohjausta ja hoitoonohjaussopimusmallia, matka- ym. korvauksia ja päivärahaa, työehtosopimuspöytäkirjaa. Ei ole erityissäännöksiä.

2.Mihin ammattiliittoon kuuluvat

opettaja- OAJ

kirjanpitäjä- ERTO

metsuri- puuliitto

hitsari- metalliliitto

kaupan kassatyöntekijä- PAM

Minäkuva-testi

 

Testin mukaan olen suurimmaksi osaksi tutkija ja päättäjä. Tulos ilman työroolia on aika lailla sama. Olen itse myös samaa mieltä testin kanssa, mutta saattaisin omasta mielestäni olla vähän enemmän sosiaalinen.

Aikaoptimisti

Yhteenveto aikaoptimisti - tehtävästä.
Varaan tehtäviin usein liian vähän aikaa ja joudun usein muuttamaan aikataulujani. Olen aika huono arvioimaan ajankäyttöä. En usein innostu asioista kovin helposti enkä halua olla kaikessa mukana. Teen tehtäviä mieluusti ajan kanssa, ettei tule virheitä ja kiirettä, jolloin usein epäonnistun. Kieltäydyn kuitenkin turhan usein tehtävistä töistä, koska ajattelen, ettei minulla kuitenkaan olisi aikaa tehdä monia tehtäviä yhtäaikaa.
Lykkään usein arkisiakin tehtäviä ja tapaamisia saadakseni itselleni mahdollisimman paljon vapaa-aikaa, enkä välttämättä tiedä, mitä tulisi tehdä ensimmäiseksi.
Odotan usein kaikkien muiden hyväksyvän laatimani aikataulut ja unohdan ilmoittaa siitä ajoissa asianomaisille. Olen myös huono keskittymään yhteen asiaan ja tehtävä jää usein puolikkaaksi.

Pelipäivä

Pelipäivän tunnelmia

Pelaisimme luokan kanssa 22.8.14
Käytimme pelatessamme QR- koodeja, ja se oli ihan kivaa.
Meidän ryhmä ei löytänyt hirmu montaa rastia, mutta 
kuitenkin tajusimme pelin idean! Minun ryhmässäni olivat
minun lisäkseni Mira, Satu ja Veronica.
Pelaaminen oli hauskaa ja aika meni nopeasti. Joitakin
rasteja oli vähän hankala löytää. 
Oli kivaa, että tunti pidettiin kerrankin muualla kuin luokassa,
ja pääsimme samalla tutustumaan kouluympäristöön
tarkemmin. 
Huomasin myös, että pelin tekemiseen ja koodejen sijoittamiseen
oli käytetty aikaa ja kysymykset olivat hyviä ja meille
opiskelijoille aika hyödyllisiäkin.
Tunnit menivät ihan mukavasti pelaillessa, eikä haittaa vaikka
emme voittaneetkaan!